Turun nuorkauppakamarin toimintaan kuuluvat perinteisesti niin johtamisen teemat kuin kulttuuri. Kevään 2021 ohjelmassa nämä yhdistyvät teatterielämyksen merkeissä, kun vierailemme Turun kaupunginteatterissa ja katsomme ennen joulua ensi-iltansa saaneen Nokia-näytelmän. Ennen illan esitystä kaupunginteatteriin toimitusjohtaja Arto Valkama kiertää kanssamme teatterin tiloja sekä avaa omaa matkaansa ja ajatuksiaan johtajana. Haastattelin Artoa ennen joulua ja kysyin niin uudesta Nokia-näytelmästä kuin hänen ajatuksistaan liittyen kulttuuriorganisaation johtamiseen. Koronajutut säästimme pääosin toiseen kertaan. 

Turun kaupunginteatterin historiaa ja nykytilanne


Toisen maailmansodan päättyessä Turussa toimivat Åbo Svenska Teaterin ohella sekä porvarillinen että työväen ammattiteatteri, Turun Teatteri ja Turun Työväen Teatteri. Kun nämä kaksi jälkimmäistä suomenkielistä teatteria sodan päättymisen jälkeen yhdistettiin, tuli Turun kaupunginteatterista Suomen ensimmäinen ns. täyskunnallinen teatteri. Todelliseen kulttimaineeseen Turun kaupunginteatteri nousi 1970-luvulla, kun teatteritaiteen uudistajista kaksi merkittävää siirtyi Aurajoen rannoille: Ralf Långbacka aloitti teatterin taiteellisena johtajana ja Kalle Holmberg teatterin pääohjaajana. Kaksikko veti mukaansa joukon huippunäyttelijöitä, kuten Esko Salminen, Heikki Kinnunen, Rose-Marie Precht, Juha Muje ja Vesa-Matti Loiri ja lavalla nähtiin esim. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä tuotantona, joka kuuluu suomalaisen teatterin legendaarisimpiin. 

Teatterilla on suosion vuosien jälkeen ollut muitakin vaiheita, mutta tällä hetkellä teatterin nykyisyys ja tulevaisuus ovat vakaissa kantimissa. Vuonna 2014 alussa Turun Kaupunginteatteri muuttui Turun kaupungin sataprosenttisesti omistamaksi osakeyhtiöksi ja teatterin johto on osaavan johtajakaksikon luotsaama. Taiteellisena johtajana toimii näyttelijä Mikko Kouki ja toimitusjohtajana Arto Valkama. Turun kaupunginteatterin näytelmät kiinnostavat kansallisesti, ensi-illat arvioidaan kiittäen kansallisessa mediassa ja taiteellinen taso on korkea yhdistettynä talouden tasapainoon. Esitystoiminta on monipuolista ja viime vuosien menestyksiin voidaan nostaa esimerkiksi Mikko Koukin ja teatterin oman dramaturgin Satu Rasilan luoma Seili-musikaali tai Stingin Viimeinen laiva –musikaalin Euroopan kantaesitys. Näyttelijät ja koko tiimi puhaltavat yhteen hiileen ja teatteri lisää omalta osaltaan merkittävästi Turun talousalueen veto- ja pitovoimaa. Tästä kaikesta on syytä onnitella teatterin toimitusjohtaja Arto Valkamaa, sillä kulttuuriorganisaation johtamisessa menestystä ei voi mitata vain yhdellä mittarilla. 

”Teatterin johtamisessa parhaat asiat ovat samalla haastavimpia”, linjaa Arto Valkama. ”Onnistumiselle ei ole yhtä mittari. Emme voi lähteä siitä, että olemme onnistuneet, jos olemme tehneet maksimaalista taloudellista voittoa, mutta taiteellisesti keskinkertaista. Olen usein todennut, että häviön tekeminen on helppoa tai voiton tekeminen suhteellisen helppoa. Taloudellisen nollatuloksen tekeminen taiteellisesti korkeatasoisella hankkeella on vaikeinta. Jos laskemme mukaan kaikki saamamme avustukset, on teatterin liikevaihto 14 MEUR ja sen hallinnoimisessa on ympärillä järjetön määrä muuttujia, jotka ovat suhteessa siihen, mikä vaikuttaa tulokseen. Ylipäätään mittareita on monia. On vaikea filosofinen kysymys, milloin taide on onnistunut ja milloin ei.” 

Teatterin yhtiöittäminen vuonna 2014 toi muutoksia hallinnollisesti ja tavoitteiden asettamisen osalta mallia otettiin yksityiseltä sektorilta perinteisen julkisen ja avustusperusteisen taidekentän tavoitteiden rinnalle. Tulostavoitteet ja kaupallisuus ovat termejä, jotka usein lähtökohtaisesti herättävät henkistä vastarintaa taidekentällä. Toimitusjohtaja Valkama etsii jatkuvasti balanssia talouden ja taiteellisten tavoitteiden välillä. ”Kaupallisuutta ei koskaan määritellä tarkemmin. Sitä käytetään lyömäaseena kulttuurin kentällä, vaikka oikeasti kulttuurin kentällä on hyvin vähän puhtaasti kaupallista: Ei yksikään suomalaisista isoista teattereista toimi puhtaasti kaupallisin perustein. Toisaalta voidaan sanoa, että musikaali on kaupallista ja puheteatteri ei ole. Usein keskustelu on hyvin yksinkertaistavaa ja keskustelun pohjana ovat omat arvot, joita ei sitten kuitenkaan tarkemmin avata”, toteaa Valkama.

Keskinäinen luottamus ja balanssi ovat tärkeitä myös työssä taiteellisen johtajan kanssa. Valkama ja taiteellinen johtaja Kouki ovat tehneet vuosia sujuvaa yhteistyötä ja keskinäinen yhteisymmärrys on vahvaa: ”Käymme todella paljon keskustelua Mikon kanssa. Kaksi isoa päätöstä, jotka kannattaa tehdä oikei ovat: mitä valitaan ohjelmistoon ja ketkä valitaan sitä tekemään. Se on kaiken ytimessä ja jos se menee oikein, kaikki muu on suhteellisen helppoa. Suurin virhe on valita väärä juttu väärässä ajassa tai esimerkiksi taiteelliseen työryhmään ohjaaja, joka ei saa visiotaan viestittyä työryhmälle tai on yksinkertaisesti väärän tehtävän edessä – tai jos ollaan valittu väärä näyttelijä”, sanoo Valkama. ”Kun valintoja esitysten osalta tehdään, pohditaan yleisöä eli kenelle sitä tehdään ja toisaalta mille näyttämölle ja minkälaisin taloudellisin ja taiteellisin odotuksin.”

Eittämättä Turun kaupunginteatterissa on viime vuosina tehty oikeita päätöksiä. Mutta mistä syntyi ajatus tehdä esitys Nokiasta? Teatteri Suomessa ei ole juurikaan käsitellyt talousaiheita. Toisaalta maailmalla  viime vuosien menestyksiin kuuluu nyt jo 24 kielelle käännetty Stefano Massinin The Lehman Trilogy, joka kertoo Lehman-perheen ja Lehman Brothersin tarinan. 

”Nokia on ikivanha idea. Nokia on itse asiassa syy, miksi lähdin aikanaan Oulun kaupunginteatteriin toimitusjohtajaksi Mikon perässä, joka toimi siellä taiteellisena johtajana. Siitä on jo pian 9-10 vuotta. Ideana oli tehdä musikaali ja paljon taustatyötä tehtiin haastattelemalla mm. Oulun nokialaisia. Aika kuitenkin loppui kesken. Idea nousi uudelleen esille joitakin vuosia sitten ja musikaaliulottuvuus tippui pois – ehkä myös tekstin kirjoittaneen Sami Keski-Vähälän myötä, joka oli kiinnostunut talousaiheen käsittelystä. Aika ei ole poistanut käsittelyn tarpeellisuutta. Jostain syystä suomalaisessa teatterissa talous kuvataan jonkinlaisena pahuuden edustajana ja vihollisena. Nokialla on ollut kuitenkin valtava merkitys maamme 100-vuotisessa historiassa, lamasta selviämisessä ja koko Suomen kansainvälisen profiilin nostajana. Nokialla oli alueellista vaikuttavuutta Oulussa, mutta sillä on sitä myös Turussa Salon läheisyyden takia. On kiinnostava pohtia, mitä päätöksiä suuryrityksissä pitää tehdä ja miten nopeasti huippuaseman voi toisaalta menettää. Itse asiassa Nokia näytelmänä ja tarina lähestyy shakespearelaista kuningasnäytelmää, jossa vanhan kuninkaan pitää väistyä ja uuden kuninkaan tulla tilalle.” 

Korona on asettanut omat haasteensa Turun kaupunginteatterin toiminnalle ja tällä hetkellä näyttää siltä, että rokotteiden antamisen hitaus tulee merkitsemään rajoitusten pitkäaikaista voimassaoloa myös vuoden 2021 puolella. Myös kaupunginteatteri myy puolikasta katsomoa koko kevätkauden. Valkama uskoo kuitenkin teatterin elinvoimaan Turussa: 

”Suomi on poikkeuksellinen teatterimaa. Kaikki tunnistavat Suomen jääkiekkokansana. Suomi on kuitenkin myös toisaalta teatterikansaa: Suomessa myydään hieman enemmän lippuja ammattiteattereihin kuin SM-liigaotteluihin. Sitten on vielä erikseen kaikkien rakastamat harrastelijateatterit kesäteattereista puhumattakaan. Kiittää voi myös koko kulttuurikentän huomioivaa koulujärjestelmää. Turun kaupungin elämyspolku mahdollistaa teatteriin pääsyn jokaiselle jo ennen peruskoulun päättymistä. Silti toki yleisön keski-ikä on isoimmissa teattereissa aika iso. Suurin osa kävijöistä on yli 60-vuotiaita. Turun kaupunginteatteri on ehkä vähän laajemman yleisön teatteri, vaikka yleinen trendi onkin sama kaikilla teattereilla. Meillä on vähän enemmän kävijöitä yli 30-vuotiaista eteenpäin, mihin on varmasti vaikuttanut viime vuosien ohjelmistoprofiili”, päättää Arto Valkama. 

Arto Valkama on toiminut Turun Kaupunginteatteri Oy:n toimitusjohtajana elokuusta 2013 alkaen. Valkama siirtyi Turun Kaupunginteatterin toimitusjohtajaksi Oulun Kaupunginteatterista vastaavalta paikalta.

Ennen siirtymistään Ouluun Valkama työskenteli vuosina 2002–2012 Turussa Linnateatteri yhdistys ry:ssä ensin hallinto- ja talouspäällikkönä ja vuodesta 2005 lähtien hallinto- ja talousjohtajana. Valkama on toiminut myös tuottajana Bulevardin teatteriyhdistys ry:ssä vastaten Peacock-teatterin ja Linnanmäen huvipuiston ohjelmatuotannosta vuosina 2008–2011.

Valkama on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Hän valmistui Turun kauppakorkeakoulusta vuonna 2005.

MIETE: ”Suurin kauppakorkeakoulusta mukaan tarttunut oppi oli se, että näkökulmalla on merkitystä. Sivusta katsottuna auto näyttää kaksipyöräiseltä kulkuneuvolta”

Teksti: Liisa Ketomäki
Kuvat: Turun Kaupunginteatteri, Arto Valkama